Irtiotto ennen hirsien vaihtoa

Projektimme hirrenvaihto alkaa siis ensi viikolla . Pieni hengähdytauko ja voimienkeräys -viikko ennen urakkaa vietettiin Turkin Marmariksessa. Aurinkoa, hyvää ruokaa ja lepoa, basaareiltakin tarttui mukaan joitakin ostoksia.

Candan huoneistohotelli. Siistiä ja toimivaa, henkilökunta ystävällistä. Ihan hyvä aamupala lisämaksusta.

www.aurinkomatkat.fi

Näillä eväillä jaksaa taas hirsiä vaihdella- muutama ylimääräinen kalori kertyi loman aikana.

Banana Split a la Patisserie Kibris

Pippuripihvi Pierre Loti Restaurant

Hirret ovat saapuneet tontille lomamme aikana ja urakka alkaa keskiviikkona. Arvio on noin 200 metriä vaihdettavaa hirttä :) Siitä lisää tulevina viikkoina.

Ruma ankanpoikanen kuoriutuu aitan takaa

Tänään jännitin etänä, kun aitan-siirto-operaatio käynnistyi Köyliössä. Pysyykö kasassa, sopiiko perustuksille, kestääkö nostoliina jne ??? Tässä se nyt sitten on - aitta uusilla perustuksillaan. Alin hirsikerros täytynee veistää uudelleen, että sopii paremmin uusille perustuksille. Kuvassa kattopellit on poistettu noston ajaksi, mutta ne asennetaan huomenna  uudelleen paikalleen. Keväällä aitta saa uuden kauniin katon ja punamultaa seiniin. Kaverina seistä nököttää vanhan navetan viljasiilo, josta on tarkoitus rakentaa torni/grillikatos/yhtenevä julkisivu aitan kanssa- sitten joskus.

Mutta mennäänpäs katsomaan kuvia alemmas ja kauhistelemaan rumaan ankanpoikasta-siis rumaa talonpoikasta. Silmät kiinni ja mielikuvitus käyttöön; muutama vuosi eteenpäin, kun ikkunat on vaihdettu alkuperäisen näköisiin ristikkoikkunoihin jotka ovat talon toisella puolella, lisäksi aittaa vastaan olleelle seinälle puhkaistaan ikkuna. Talon eteen tulee pitkänmallinen lasikuisti ja nyt seinällä olevat molemmat ovet siis jäävät kuistin sisäpuolelle. Uusi laudoitus vanhan mallin mukaan ja punamultaa pintaan, valkoiset ikkunan ja ovenpielet ja musta huopakatto. Siitä ajatuksesta on hyvä jatkaa... Sitä ennen jatketaan kuitenkin hirsien kengityksellä.

Tässä kuvassa näkyy aitan uudet perustukset ja aitan pääty vanhalla paikallaan. Uusi tie on myös saanut loppusilauksen uutta pintaa.

9000 kg ja nousee.

Hitaasti hyvä tulee.

Asettautuminen uusille perustuksille.

Vanhan paikan tasoitus.

Pellon suunnasta.

Tieltäpäin katsottuna.

Nyt ruma, mutta tulevaisuudessa kaunis.

Talon asukkaat menneiltä vuosikymmeniltä

Talonprojektimme aikana olemme etuoikeutettuina saaneet myös tutustua talon aikaisempien asukkaiden vaiheisiin Sofian ja August Mäntylän pojan Fransin pojanpojan kautta. Haluamme että menneiden sukupolvien tarinat säilyvät talossa myös jatkossakin. 

Entisaikaan

Seisahda kulkija, kuuntele kuinka ne puhuu nuo vanhat töllit ja talot vaikka on harmajat nurkat ja lahonneet malot vielä ne puhuu sinulle entisaikojen kieltä terveiset tuoden kaukaa vuosien takaa sieltä.

Kun pirtissä illoin surisi mummon rukki, ahkerin käsin hahtuvat langaksi kääri,pellolla tuolla sininen pellava kukki, pihalla nauravat lapsoset leikeissä hääri.

Auran jäljessä vakain askelin asteli taattoni kyntäen, kylväen maata, usein vaik’ hiestä otsansa kastuija halla vei viljan, ei kukaan laillaan maatansa rakastaa saata. (Sinikka Niminen)

Mäntylän torpan vanhapari, Sofia (1858-1944) ja August (1857-1942) kuvattuna päärakennuksen ("isonrivin") takana, marjapuskien vierellä. Kuvausaika on 1930-luvun loppupuoli, 1937-38.

Syyne ja Frans Mäntylä kuvattuina kotipihalla maalis-huhtikuussa 1942. Kuvan ottanut heidän poikansa Urpo, joka oli päässyt ilmeisesti ensimmäiselle kotilomalleen armeijasta Korialta. Urpo määrättiin sotaväkeen tammikuussa 1942. 

Syyne eli Eufrosyne Mäntylä os. Wind (1894-1969). Tuli torppaan miniäksi Järvenpään Vinniltä 1922 

Urpo ja Irma kuvattuina 1920-luvun lopulla nyt jo hajotetun "pikkurivin" edessä

Ilmakuva Pajulasta, arviolta 1950-luvun loppupuolelta. Tila vasemmalla kuvassa.

Irma Mäntylä kotiportaillaan 1960-luvun loppupuolella, muutama vuosi sen jälkeen, kun paikka oli siirtynyt hänen omistukseensa. Talon väri oli tuohon aikaan punainen. Ikkunoiden uusimista on näköjään aloitettu, kuistissa on vielä pärekatto.  Talon siirtyi omistukseemme Irma Mäntylän perikunnalta.

Vanhan aitan uudet portaat.

Aitan siirto lähestyy. Alkuviikon aikana siivottiin vanhan aitan ja talon välinen seinänväli, joka oli toiminut kaatopaikkana. Paikka oli lastattu täyteen vanhoja rikkinäisiä astioita, kenkiä ja muuta roskaa. Keskiviikkona saapui kaivinkone tontille ja aitan uusien perustusten ja salaojien teko alkoi. Aitan uusi paikka varmistui vasta viime hetkillä, vaihtoehtoja oli muutamia  - valintaan kuitenkin tyytyväisiä. Itse siirto olisi tarkoitus tapahtua ensi viikolla - nosturilla, kokonaisella. Jännittää pysyykö kasassa ja meneekö kaikki suunnitelman mukaisesti.

Anna tutkii muinaiskaatopaikkaa- löytyykö aarteita?

Ennen muinoin ei kierrätetty - kierrettiin vain talon ympäri ja heitettiin jonnekin, poissa silmistä, poissa mielestä.

Muutama linnunsiemen auringonkukka.

Ensimmäinen kaapaisu-aitan perutusten teko alkaa.

Vanhan navetan paikalle, siilon viereen. 

Salaojat

Vanhan navetan peruskivet uudessa käytössä.

Nyt alkaa hahmottua.

Tehtiin myös rappuset.

Vanhan aitan uudet portaat.

Myös talon vierukset siivottiin syksyn hirrenvaihtoa pohjustaen.

Keittiön ikkunan ja vanhan kuistin vierestä löytyi maan alta kaivo, joka poistettiin.

Uudet salaojat tehty.