Juhannuksen jälkeen alkoi kauan odotettu kesäloma ja auton nokka suunnattiin kohti Satakuntaa. Työlistalla oli talon päätyjen koolaus ja laudoitus ja talon maalaus toiseen kertaan - aikaa vajaa kaksi viikkoa, satoi tai paistoi. Vaikka ei paljon paistanut ei myöskään paljon satanut, mutta koleaa ja tuulista oli vaihtelevasti. Viikko aloitettiin vuokraamalla rakennustelineet paikalliselta yrittäjältä. Tikapuilla keikkuminen ei ollut vaihtoehto ja olisi osoittautunut melko mahdottomaksi.
Vanhan talon korjaaminen on tunnetusti aikaa vievää hommaa, kun mikään ei ole suorassa. Kiilaa sinne ja tänne ja millitarkkaa ei saada siitäkään huolimatta. Tuo mieheni on vaan luonteeltaan pilkunviilaaja näissä rakentamiseen liittyvissä asioissa ja itse haluaisin saada nopeasti ja paljon näkyvää aikaiseksi. Hän vasta miettii julkisivun valmiiksi saamista ja itse siirtyisin jo mielelläni (haaveissa) talon sisäpuolta tekemään. Se kun on edelleen tyhjä. Tai ei sentään. Se on täynnä kiviä. Kaiken näköisiä ja kokoisia ja ne aiheuttavat minulle suurta stressiä. Mieheni toteaa että pitäähän nyt kaikilla olla omasta takaa vähintäänkin tuon verran kiviä. Kukahan ne kantaa ulos ?
Loma alkaa olla lopuillaan tällä erää täällä Satakunnassa ja remontti edistyy suunnitelmien mukaan. Jatkamaan päästään elokuun alussa. Nyt nokka kohti kuumempia seutuja - Italian Umbriaan. Siellä on lämmintä ja aurinko paistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti