Vanhan rouvan uudet lasit

Taas yksi askel eteenpäin -Jippii, ikkunat saapuivat. Samassa saapui myös syksyn ensimmäinen pakkanen  Maa oli kuurassa ja usva nousi pelloilta aamulla työmaalle ajeltaessa.

Komeroiden kätköistä kaivettiin villasukkaa ja pitkää kalsaria, villapaitaa ja toppapukua, pipoa unohtamatta. Sitten ikkunoita asentamaan.

Hienot ovat ikkunat, ehkä liiankin hienot. Vanhoja ikkunoita metsästettiin kissojen ja koirien kanssa. mutta lopulta todettiin ettei viittätoista samanlasita löydy mistään. Talon vanhat ikkunat olivat monennäköisiä, ja kokoisia 1920-1990 luvun väliltä, joten niitä ei kelpuutettu. Otettiin myös tarjous puusepiltä niin Suomesta kuin Virosta, mutta todettiin, että teetetään vanhan mallin mukaan teollisesti valmistetut ikkunat. Ne löytyivät lähiseudulta https://www.domlux.fi. Puolet ikkunoista asennettu ja toinen puolikas vielä jäljellä. Ovet saapuvat muutaman viikon kuluttua.

Olisipa edessä  leuto loppusyksy niin sisätöitäkin voisi marraskuun aikana saada eteenpäin. Kun ikkunat ovat paikoillaan, on edessä vielä smyygien teko ja ikkunapellitykset.

Jos saisin toivoa, ottaisin nyt toisen kesän perään ja skippaisin koko talven, piippuja kun ei muurata talvella jos lämpötila on miinuksen puolella. Toive ei taida toteutua, joten marraskuun jälkeen Vanha Rouva vaipuu talviunille ja kevään koittaessa saavat sisätilat uutta ilmettä.

Oma mökki kullan kallis

Tämä pohjaton kaivo on jo tässä vaiheessa vaatinut paljon rahaa ja sitä enemmän töitä.Nyt ulkoapäin näyttää jo melko mukavalta - ikkunoita odotellessa. 

Vain hullu lähtee tällaiseen projektiin. Uuden tekisi nopeammin. Mutta hullujahan me olemme, onneksi molemmat.Rouva unelmoi ja herra toteuttaa unelmia.Olen ylpeä miehestäni jolla on kädentaitoa loihtia unelmista totta.
Ennen kuin pääsemme siihen vaiheeseen että talo on valmis, on siis vielä paljon työtä edessä. Sitoutuminen on a  ja 
oo. Ilman sitä ei homma toimi. Hyvät ystävät apuna aika-ajoin tsemppaamassa projektia eteenpäin, niin myös tänä viikonloppuna. Kivisavottaa ja uunin purkua.

Kivet saatiin melko nopeasti kannettua talon tuvan puolelta ulos, mutta uunin purku vei oman aikansa. Ensin ylhäältä kaadetaan vettä uunin sisälle, jolloin saviuunilaasti, jolla uuni on muurattu, löystyy. Sen jälkeen naputellaan tiilet kerros kerrokselta pois ja otetaan uunin pellit talteen uusiokäyttöä varten. Muutama tunti siinä vierähti ja lopuksi vielä raahattiin kivet uuninkin alta ulos.

Kohta sitten kannetaan tiiliä sisään kun muurataan pari piippua, kaksi pönttöuunia ja yksi puuhella. Tiililetkoja menee melkoinen määrä. 

Siinä uuninpurun ja kivenkannon välissä ehdittiin lukea päivän lehdet seiniltä. Vuosimallia 1907. Uunin tiilessä oli muuten vuosiluku 1872 ja muurarin nimi alkoi J kirjaimella, tai niin me asian tulkitsimme.  Oli ollut taitava muurari, limitykset uunin sisällä oli hienosti muurattu- näin kertoi tämä muurari mieheni ja kuvasi samalla kerroksia kun purkuhommaa teki. 

Taas kerran saamme kiittää avuliaita Loviisan ystäviä että homma eteni ja "kiviahdistus" helpotti. Lisäksi meillä oli oikein mukavaa. Vielä vähän ulkohommia ja sitten siirrymme sisäpuolelle, muttei voi sanoa että siisteihin sisätöihin. Siisteys on tässä vaiheessa vielä kaukana.

Kuisti, porstua, veranta

Kauan odotettu kuistin rakentaminen on päässyt alkuun. Kun vanha kuisti purettiin, laitoimme mitat ylös, että osaisimme rakentaa samankokoisen kuin entinen. Mittoja ei kuitenkaan löytynyt mistään ja vanhojen kuvien perusteella saimme arvuutella koon. Ikkunoiden tekeminen ja mitoittaminen oli vaikeaa ilman kuvia. Nyky ovetkin ovat isompia kuin ennen vanhaan ja totesimme että ovi 2100 mm on liian iso ja jo tilattu pitää vaihtaa maksimissaan 2000 mm oveen. Näyttää kuitenkin siltä että lopputulema on suhteellisen sopusuhtainen.

Kuistin runko 

Sää jatkuu yhtä sateisena ja epävakaana kuin kulunut kesäkin. Pitkin viikonloppua seistiin välillä räystäiden alla sadetta pitelemässä. Työ kuitenkin eteni vaikkei ihan valmiiksi saatukaan, Homma jatkuu huomenna. Säätiedotuskin lupaa parempaa ja ehtinemme vielä maalata kuistin toiseen kertaan.




Jaksaa, jaksaa - vielä vähän  ulkopuolisia hommia- kuistin katto,tippalistat, uhrilaudat, följareiden  kotelointi ja vähän muutakin. Sitten sisätöihin  Siinä vaiheessa taitaa paistaa aurinko.

Päivät venyy pitkälle iltaan - ei vaan malta lopettaa.

Sadevesikaivoja ja kuistin suunnittelua

 Elokuun ensimmäisellä viikolla alkoi kaivuutyöt. Maamassa talon ympäriltä poistettiin. laitettiin sadevesikaivot ja -putket sekä sorastettiin . Päivä oli pitkä mutta kaikki saatiin tehtyä, siitä kiitos Koneurakointi Hakanperän Artoa.

Sää jatkui yhtä vaihtelevana kuin koko mennyt kesäkin, sadekuuroja otettiin niskaamme pitkin viikkoa. Muutamana päivänä oli pakko skipata työnteko sateen takia ja ottaa rennommin.

Rakentaminen olisi helppoa jos joku toisi sitä mukaa tavaraa tontille kun homma etenee, mutta kun itse joutuu hakemaan peräkärryllä tavaraa vähitellen, menee siihen yllättävän paljon aikaa. Tiistai menikin tavaran hankkimiseen ja vasta keskiviikkona päästiin tekemään uuden kuistin perustuksia. Nuorimmainen innostui muuraamaan. Taisi samalla muurata omatkin juurensa Köyliön maaperään (toivottavasti).

Perjantaina saatiin sukulaisia Porvoosta apuun. Päivän tavoitteena oli varastoteltan pystytys. Se olikin työlästä, ohjeista huolimatta. Päivä ehti vaihtua iltaan ennenkuin teltta oli kasassa.


Kotiinlähtö on aina yhtä vaikeaa, kun hommaa riittäisi ja intoa. Syksy tuleekin olemaan kiireinen ja kaikki mahdolliset viikonloput käytetään, että saadaan kuisti valmiiksi,talon puuosat loppuun laudoitettua ja maalattua. Lisäksi pisteenä iin- päälle olisi vanhan saunan purku, jonka paikalle tulee lokasäiliöt ja tehdään imeytyskenttä. Uudet ikkunat saapuvat lokakuun lopussa jolloin myös sisäpuolella pitäisi olla lattiavasat paikoillaan ja piippujen perustukset muuratut.














Köyhyys ei ole lahja, joten leipätyö kutsuu.Viikonloppuisin homma jatkuu.Onneksi on kesää jäljellä. (toivottavasti aurinkoista sellaista).

Hei - sehän näyttää jo talolta

Suomen kesä - lyhyt ja vähäluminen

Juhannuksen jälkeen alkoi kauan odotettu kesäloma ja auton nokka suunnattiin kohti Satakuntaa. Työlistalla oli talon päätyjen koolaus ja laudoitus ja talon maalaus toiseen kertaan - aikaa vajaa kaksi viikkoa, satoi tai paistoi.  Vaikka ei paljon paistanut ei myöskään paljon satanut, mutta koleaa ja tuulista oli vaihtelevasti.  Viikko aloitettiin vuokraamalla rakennustelineet paikalliselta yrittäjältä. Tikapuilla keikkuminen ei ollut vaihtoehto ja olisi osoittautunut melko mahdottomaksi.

Vanhan talon korjaaminen on tunnetusti aikaa vievää hommaa, kun mikään ei ole suorassa. Kiilaa sinne ja tänne ja millitarkkaa ei saada siitäkään huolimatta. Tuo mieheni on vaan luonteeltaan pilkunviilaaja näissä rakentamiseen liittyvissä asioissa ja itse haluaisin saada nopeasti ja paljon näkyvää aikaiseksi. Hän vasta miettii julkisivun valmiiksi saamista ja itse siirtyisin jo mielelläni (haaveissa) talon sisäpuolta tekemään. Se kun on edelleen tyhjä. Tai ei sentään. Se on täynnä kiviä. Kaiken näköisiä ja kokoisia ja ne aiheuttavat minulle suurta stressiä. Mieheni toteaa että pitäähän nyt kaikilla olla omasta takaa vähintäänkin tuon verran kiviä. Kukahan ne kantaa ulos ?

Loma alkaa olla lopuillaan tällä erää täällä Satakunnassa ja remontti edistyy suunnitelmien mukaan.  Jatkamaan päästään elokuun alussa.  Nyt nokka kohti kuumempia seutuja - Italian Umbriaan. Siellä on lämmintä ja aurinko paistaa. 

Oi ihana toukokuu

Tuomet kukkii ja käki kukkuu - vuoden ihanin kuukausi on taas täällä - toukokuu.

Vuosien ajan olen halunnut nauttia toukokuun ihanuudesta pitämällä lomaviikon toukokuun lopussa. Niiin myös tänäkin vuonna.

Keskiviikkona suuntasimme auton kohti Satakuntaa ja ikuisuusprojektiamme .
Loppuviikon tavoitteena talon julkisivuverhouksen aloittaminen. Tänä kesänä olisi tarkoitus saada näkyvää aikaiseksi kun pari viime vuotta ollaan menty nurmikonleikkauksen merkeissä.

Teini-ikäisen "raahaaminen" työmaalle on oma urakkansa, mutta tällä kertaa onnistuimme useiden viikkojen etukäteen varoittamisella.  Isä ja poika pääsivät laudoituksen alkuun ja minä aloitin ruohonleikkausmaratonin.

Kun laudoitus eteni tulin perässä maalipensselin kanssa . Ilma oli mitä suotuisin maalaamiseen; lämmintä ja kuivaa, mutta ei kuumaa. Suomen kesät tuntien on tilaisuus käytettävä heti sään salliessa. Kokemuksen mukaan osaan odottaa sateista ja viileää kesäkuuta.

Sunnuntaina oli taas aika palata kotiinpäin. Homma jatkuu ensi viikonloppuna ja siitä pitkin kesää. Eniten odotan tässä vaiheessa näkeväni uuden kuistin, joka tulee kuvassa olevaan tyhjään kohtaan keskelle taloa. Ennen kuistin tekoa täytyy kaivinkoneen käydä kaivamassa sadevesikaivot ja soraistaa talon ympäriltä.

Uuden kesän odotusta

Katto valmiina ja tuulensuojalevyt ja rännit asennettuna. Tästä on hyvä jatkaa. Julkisivun laudatkin saapuivat tontille, mutta talvilomat on pidelty ja työt kutsuvat.

Seuraava lomaviikko häämöttää toukokuun lopussa ja toivon mukaan silloin pääsemme laudoituksen pariin.


Vanhalle rouvalle on tiedossa uusi punamullan värinen mekko valkoisilla koristeilla.

Kesälomaan on suunniteltu mahdutettavan myös uusien savupiippujen muuraukset, kaivinkonetöitä ja lokasäiliön asennukset sekä uuden kuistin rakentaminen. Ennen talven tuloa myös uusien ikkunoiden asennus. Nyt ikkuna-aukot  ovat tuulensuojalevyjen alla piilossa, ettei sade ja tuuli tuiverra sisään.

Ilmassa on odotusta ja paljon töitä. Sitä innolla odotamme.

Lankkupaikkoja ja puusavottaa

Pitkäperjantain työlistalla oli puukasan siirto uuteen paikkaan ja lankkupaikkojen tekoa. 

Pääsiäisapulaiset Anni ja Tea tulivat jo neljättä kertaa pääsiäistalkoisiin ruokapalkalla.

Valmista

Tässä opetellaan lankkupaikantekoa.

Halkopinon tekoa.

Valmista täälläkin.

Pääsiäistunnelmissa

Aamulla satoi lunta niin Itäisellä-Uudellamaalla kuin Satakunnassakin. Satakunnassa sitäkin enemmän. Lähdin matkaan aikaisin aamulla ja sainkin ajella melkein tyhjillä teillä koko matkan, Matkaseuranani Taavi the dog.

Muutaman päivän aikana on homma edennyt ja talo on tosiaankin saanut hienon peltikaton. Halvempiakin olisi löytynyt, mutta mielestäni vanhaan taloon on laitettava tietynlainen siihen sopiva katto.

Tänään olivat ahkerat rakentajat aloittaneet tekemään talon päätyä. Päädyssä oli laudoitusten alla, vanha ovi, millaisia näkee vain vanhoissa filmeissä - pitää kumartua kun astuu sisään pirttiin. Päätetttin korottaa oviaukkoa, jolloin siitä pääsee terassille suoraan keittiöstä - sitten joskus.

Vanhan rouvan uusi hattu

"Mie se virvon viisahasti, taputtelen taitavasti, lykkyä tälle talolle; Emännälle perä leviä, Isännälle ihravatsa, Tyttärille punaiset posket ja Pojalle hyvä hevonen.

Virvon varvon kännykällä, koska ei vitsaa noidal` tällä, palkkaa mie en tästä pyyä, munat siä saat itte syyä, taion kevään rintaan, että nousis ilo pintaan tätä taloa rakennella.

Virvon varvon vitsasella pehmeällä tuoksuvalla . Iso raha koppaan laita -suklaamuna valtava, jotta valmiina tän talon joskus näkisin "

Kuluneella viikolla on talo saanut uuden ilmeen. Huomenna pääsevät kattopeltejä asentamaan, mikäli sää sallii.  Talo-rouvan ilme on ryhdistynyt jo nyt, entä sitten kun julkisivu on uusittu. Sitä odottaen.

Pääsiäispyhinä saapuu muutama talkoolainen. Tiedossa olisi puutalkoot, haravointia ja pääsiäismunien metsästystä. Siitä lisää myöhemmin.

Alkaneen viikon satoa

Kattoprojekti on edennyt mukavasti. Remonttiapuna meillä on Remontti ja Asennus A Kiviranta..

Loppuviikosta pääsevät varmaankin asentamaan kattopeltejä, jotka tilattiin paikalliselta valmistajalta http://www.jaakko-tuote.fi/.

Puutavaran toimittaa http://www.arolanhoylaamo.fi/ .

purettu

korjattu

Kevät toi, kevät toi....

Pari vuotta on vierähtänyt viime päivityksestä. Uusitut alahirret ovat asettuneet paikoilleen ja projekti voi jatkua. Kevät Satakunnassa on pidemmällä kuin Uudenmaan alueella ja kattoremontti päästiin aloittamaan hyvissä ajoin . Mitä tässä vielä kesän aikana ehtiikään saamaan aikaiseksi. Intoa täynnä.

Viime viikonloppu meni vanhojen kattopeltien purkamisella. 1970-luvulla asennettujen kattopeltien alta löytyi vielä huopakate ja pärekatto.

Sunnuntaina jouduin palaamaan takaisin kotiin ja maanantaina töiden pariin. Toivotin mukavaa "talon-korjaus-viikkoa" siipalle, joka intoa täynnä (flunssasta huolimatta) jäi muutamaksi viikoksi taloprojektin pariin. 

Isäntä miettiin miten tästä jatketaan.

Edellisen timpurin tupakat.